No niin, ei taas ole tapahtunut harrastusrintamalla mitään aikoihin. M:llä on työkiireitä ja mä opiskelen  ja kaikkea muuta hyvää syytä. Tänään oli tarkoitus mennä illalla myllyyn M:n kanssa, mutta herra ei sitten päässytkään. Joutu lähteen työreissuun aiottua aiemmin (tai sitten oli vaan vetäny liikaa isänpäiväkakkua, eikä päässyt sohvasta ylös...). No, päätin sitten mennä itekseni myllyyn boulderoimaan kuitenkin ja hyvä niin. Oli ihan kivaa, vaikka ei siitä mitään oikein tullu. Pari kertaa veti ne seinät poikkarina kaikilla otteilla ja helppoja painottaen eli semmonen kävelyreitti. Sitten muutaman helpon reitin alku, sit pari näyttävää dynaamista yksittäistä liikettä, kun tuntu sujuvan. Siihen vielä komeeta lepoa yhden käden ja kantapään varassa roikkuen ja sen jälkeen ei sit oikein jaksanutkaan enää kiivetä ku oli lämmitelly hyvin. No sittenhän on vaihtoehdot vähissä ku ei ihan heti viittis kotiinkaan lähteä. Tietty vois mennä pätemään jollekin vielä enemmän aloittelijoille, että mitä tossa kohdassa pitäis tehdä, mutta kun toi pyytämätön beta on mun mielestä vähän perseestä. Onneks kuitenkin keksin, että aina voi harrastaa tätä jaloa, lajiimme niin läheisesti kuuluvaa ja lähes yhtä palkitsevaa roinan kanssa säätämistä. Olikohan Rollomixed termi tälle gear-gayness ja Haukkarin Saku taitaa puhua kamahomoilusta. Funtsin siinä mielessäni, että jos laittaa ittensä yläköyteen kiinni ja grigrin (tietysti Grigri2:n) toiseen naruun, niin sillähän voi varmistaa itteänsä. Funtsin vähän uudestaan ja muistin erään AP:n edustajan touhanneen Pirunkalliolla tällä tavalla. Niin tosiaan, joku back uppi on syytä laittaa. Laitoin sitten sulkkarilla reisilenkistä Tiblockin varuiksi. Sit hirveesti roinaa mukaan, että olis jotenkin tärkeen näköinen ja menoks. Varovainen painon lasku köyteen. Sehän toimii!!! Mut ihan perseestä sillä on kyllä kiivetä, kun pitää sitä köyttä nykiä jatkuvasti Grigrin läpi ja sit vielä back upin läpi. Pysyttelin hyvin matalalla ku en oikein tienny, mitä olin tekemässä. Klippasin yhteen jatkoon itteni lehmänhännällä ja pohdin siinä vähän laskeutumista. Tulin nopeasti siihen tulokseen, että Tiblockki  back uppina ei oo ehkä paras mahdollinen. Siitä on nimittäin aika hiton vaikea saada sitä köyttä millään keinolla toiseen suuntaan. Koska olin turvallisesti kiinni jatkossa ja yläköydessä ja putoamismatka oli noin 1,5 metriä ja alla oli 30cm:n paksuinen patja, rohkenin poistaa back upin ja korvata sen toisella. Hypistelin siinä mukana olevaa roinaa ja ajattelin sitten kokeilla vanhaa kunnon Prusik-narua reisilenkistä sulkkarilla. Much better! Sit ku ei laita siihen sitä prusik-solmua, joka kiristyy molempiin suuntiin vaan olikohan se joku kleimheist (tai jotai sinne päin), niin se on jopa ihan siedettävää. Rohkenin sitten kiipeämään jopa toiselle jatkolle tällä metodilla. Tällaisessa toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää näyttää koko ajan siltä, että tietäisi mitä on tekemässä, jos haluaa välttää toisten yhtä osaamattomien urpojen sekaantumisen omaan gear-missioon. Purkka auttaa tässä hyvin. Sit taas niitä, jotka oikeasti tietää noista jutuista, ei pysty purkalla (edes nikotiini) kusettamaan, mutta niiltä ottaakin ihan mielellään vinkkejä vastaan. Kikkailin siinä aikani ja yht'äkkiä oli tunti kulunut ihan vaan kaman kanssa säätämisessä jatkossa roikkuen. Paukahti siinä myös mieleeni, että hommahan alko haiskahtaan teknotreenaamiselta ilman teknokamoja...Ja teknosta on paljon ollu viime aikoina puhetta mm. Sloupissa. Mähän en tiedä koko hommasta mitään, mutta ei se voi läpeensä paha asia olla, kun kerran niin paljon keskustelua herättää.

Tossa keksityssä säätämisessä on tietty semmonenkin hyvä pointti, että jos oikeesti käykin ulkona kaverin kanssa niin, että hommat menee ku Kreikan talous, on kiva, jos on jotain muutakin mahdollista tehdä ku soittaa apua. Varsinkin kun puhelin on siellä repun taskussa ja reppu on vähän liian kaukana. Voi tulla pitkä päivä. Kaikkea tällaista tietty pohtii, mutta pitää niitä treenatakin. Sit ku kaveri makaa hyllyllä tajuttomana, on vähän huono alkaa harjoittelemaan. Tää nyt ei suoranaisesti ollu mikään rescue-treeni, mutta kaman kanssa säätäminen on aina hyväksi. Ja tossa mun kokeessa, kun totesin, ettei Tiblock toimi, oli helppoa vaihtaa se Prusikkiin ku oli mukana. KAMAA EI KOSKAAN OLE LIIKAA!! No tietty, jotain on ehkä valjaista karsittava, mut jos mä pudottaisin ittestäni kymmenen kiloa (trust me, varaa on), vois ottaa kympin lisää gearia. Eli: KAMAA EI OLE KOSKAA LIIKAA!!!