Näin. Hiljaiselon jälkeen blogi avautuu jälleen. Ja senpä kunniaksi julkaistaan uusi, uljas Kärppä-logo, joka aukeaa kaikessa kauneudessaan tekstin yläpuolella hivelemään teidän näköhermojanne.

Eipä ole tullut kiivettyä sitten aikoihin, mutta jotain mäen nousua kuitenkin on ollut ohjelmassa. Olimme Itävallassa lomailemassa Zell am see:ssä ja siellä tietysti jonkinverran tuli reippailtua. Kylän kupeessa olevalta paritonniselta Schmittenhöheniltä näkyy yli kolmekymmentä kolmetonnista huippua, joka on melko vaikuttava maisema. Zeller-järvi itsessäänkin on mukavan näköinen lätäkkö. Tosin vähän huvittavaa katsella purjeveneitä neljä kilsaa pitkällä järvellä...Noh, kaikki paitsi purjehdus on turhaa, sanotaan. Salzburgissakin oli pakko käydä mm. Mozartin synnyinkodin turistikrääsäkaupassa ostamassa yksi Mozartkugeln ja syödä se paikan päällä.

Itsekseni kävin Kaprunissa Kitzsteinhornilla, joka on 3203m korkea. Kenties eettisesti arveluttava huiputus kun mennään hissillä 3029:n metriin ja viimeiset parisataa korkeusmetriä tallaillaan vajaassa tunnissa. Tosin, oli se vaikuttava kokemus silti. Melko jyrkkää päänkokoista irtokiveä koko mäki. Via ferrata-setille olis ollut vaijerikin, mutta eihän mulla sellaista ollut. Noh, hyvähän siitä vaijerista oli tukea sormillakin ottaa. Tai ois ollu, jos ois ollu hanskat. Ei ollut meinaan älyttömän lämmin siellä. Huiputettu kuitenkin. Enemmänkin retkeilin k.o. vuorella alempana 2,5 tonnissa ja kävin kattoon yhtä kiipeilymestaa seuraavaa reissua silmällä pitäen. Siellä 2,5 kilsassa on semmonen Alpine centrum, jossa on info, josta saa paperikopion vuoren toposta (löytyy myös Zellin turisti-infosta). Kitzsteinhornilla topon mukaan useampi kiipeilymesta, jossa äkkiä katottuna greidejä ranskalaisella asteikolla kolmosesta ysiin ja korkeutta kuudesta metristä kuuteenkymmeneen. 1-3 kp:n reittejä. Asiallisen näköisiä paikkoja, mutta ei se mikään kiipeilymekka ole. Kuitenkin, jos sinne lähtee, kannataa ottaa rojut mukaan. P.S. Zellissä tai Kaprunissa EI vuokrata kiipeilykamoja.

Kävimme myös pätkän matkan päässä Krimmln vesiputouksilla, jotka ovat viidenneksi korkeimmat maailmassa (380m, 3 putousta). Just ne putoukset, mihin Sherlock Holmes putosi jossain leffassa!! Ja palasi seuraavassa. On se kova jätkä...Putouksilta ostin lisää krääsää. Hazelnut-puisen alppivaellussauvan (Alpenkäppen, Kärppä-Saksa sanakirja).

Näkymää Schmittenhohenin huipulta.

(c) Meine Frau

Kitzsteinin huippu. Tonne oli matka. Edessä näkyy Alpine centrum.

Ja tästä alkoi nousu. A path to the Mordor... Ylempänä näkyy saksalaisryhmä, joka liikkui köysistönä. Minä en.

Maisemaa huipulta.

Ja tossa yks potentiaalinen 40m kallio noin 2600m:ssä.

Ja tossa yks pultattu kallio kauempaa. Eihän se kuvassa miltään näytä, mutta paikan päällä aika vaikuttava. En jaksanu mennä lähemmäs ku oon laiska ja lihava.

Tämä lienee paikallisten versio "Tiedä mihin hyppäät" -kyltistä. Näitä oli siellä mäellä aika paljon. Mitähän se infon Fräulein tarkoitti kun painotti mulle opastaessaan mua kiipeilykalliolle, että menet sinne ja sit sinne, ETKÄ mihinkään muualle?

Lisää vuoristolaisten liikennemerkkejä.

Ja oli ihan pakko tehdä lumipallo.

Liikennemerkeistä puheenollen, ostin tollaisen T-paidan....

Matkalla vesiputouksille paikallisasukaskin tutkii bussiaikatulua.

(c) Meine Frau

Oiskohan tää ollu keskimmäinen putouksista. No, BigL ois tullu tosta kanootilla. Puolessa välissä olis vetäny aukkopeitteen kiinni. Bongaa sateenkaari!

(c) Meine Frau

Ja tässä alin putous vähän kauempaa. Tossa BigL ois varmaan jo joutunut sulkemaan melonta-anorakin.

(c) Meine Frau

Urpo hämmästelee putousta.

(c) Meine Frau

Ja kun olet vähän väsynyt, vähän kipeä, kiivennyt ties kuinka pitkän polun, joka noussut 400m ja laskeutunut takaisin parisataa metriä raflalle, niin ei ihme jos tollanen rupee hymyilyttään. Vaikka hintataso oli melko Suomea muuten, niin tollasissa spessupaikoissa ei ollut mitään lisiä. Toikin oli polun viimeinen ja ainoa ravintola turistipaikassa ja ton kokoinen wienersnitchel tais maksaa kymmenen ja puoli euroa. Ei paha. Suomessa tupaa kaikki "erikoispaikat" oleen "erikoishinnoiteltuja" Sama oli siellä Kitzsteinhornin raflassa. Kupillinen Lattea ja mankkapussin kokoinen sachertorte 5,10 euroa. Tuskin irtoais mistään Levin rinneraflasta sillä.

(c) Meine Frau

Ja vielä tapiksi: Maisemakuva Zeller-järveltä.

(c) Meine Frau

Ja vielä tämä: Muistakaa lukea varoitusteksti siivestä, jos käytte kesken lennon kävelyllä.