, - joskusviela.vuodatus.net

Muutto

2012-07-26T23:39:01+03:00

Sattuneesta syystä Kärppä alkoi kirjoittamaan blogiaan 5.7.2012 osoitteeseen: www.joskusviela7a.blogspot.fi ja näinollen tekstit löytyy tulevaisuudessa sieltä.

...tu

2012-07-04T12:28:01+03:00

Alkaa kohta jurppiin tää vuodatuksen palvelinsäätö näiden kuvien suhteen...

Eka kerta

2012-07-01T16:40:01+03:00

Käytiin eilen Mr. N:n kanssa Rollareilla ja tämähän oli herran ensimmäinen kosketus luonnon kiveen joten yliksellä veivattiin. Siellä vasemmassa reunassa se toppas sen -en ny muista nimeä-, mutta liidimasterin oikealta puolelta. Mä menin yliksellä koittaan sitä liidimasteria ku jäi viime kesästä vähän hampaan koloon, mutta en tajunnu mitään hommasta, joten poikkaroin itsekin sinne oikealle ja toppasin sieltä. Sit loppuaika me molemmat tahkottiinkin sitä liidimasterin kruksimuuvia, enkä piruksikaan älynny, miten se Iceman sen viime kesänä meni. Joku jalkaklikki siinä oli, mutta ku ei muista... Pitää mennä uudestaan. N saa kyllä olla ekaan kivikeikkaansa mun mielestä varsin tyytyväinen. Ihan mallikkasti ähräsi. Löysi jopa joitain otteitakin!! (päinvastoin ku minä ekalla ulkokerrallani somewhere in time).

Murjomista

2012-06-29T13:35:01+03:00

Käytiin eilen JA toissapäivänä mr. N:n kanssa Konalan BK:ssa hapuilemassa. Eilen oli havaittavissa omalla kohdallani pientä positiivistä kehitystä. Tai siis ei kehitystä, vaan pikkuhiljaa palautumista. Pääsi vähän jotain ylöskin. N:n kehitys on sen sijaan ollut melko huikeaa tuon muutaman kuukauden aikana, mitä se on vääntänyt. Tosin, se on vääntänyt PALJON ja pelkkää boulderia. Mut kiva nähdä, että joillakin sujuu. Sillä on toi forkkuosasto kyllä ihan tikissään. Vielä ku oppis käyttään jalkojaan vähän paremmin. No, hyvähän tässä on sivusta arvostella. Kovempaa se kuitenkin jo kränkkää ku mä.

Smack me up.

2012-06-24T19:56:01+03:00

Jokseenkin hiljaista tällä harrasterintamalla ollut. Kerran käyny Cavella kuukausi taapäin uuden tuttavuuden Mr. N:n kanssa. Sitten pari viikkoa tullut lomailtua (eli rehkittyä metsä- ja rakennustöissä), kunnes eilen illallla Joutsassa BigL:ltä tuli tekstari illalla, että "Iltaboulder"? No niin, lähteäkö keskellä yötä flunssassa boulderoimaan keskelle korpea hyttysten syötäväks (joita muuten oli paljon)? No tottakai!!. Menimme sille samalle (pelottavan) korkealle kivelle, jossa viimeksi tahkottiin ja löydettiin siitä kiva toinen linja, joka tuntui vähän realistisemmalta. Itse asiassa näin jälkikäteen pirun kiva linja, vaikka ei topattukaan (mut mullahan on flunssa ja selkäkin vielä vähän kipeä...).
Käytiin me sitä toistakin morkulaa ihailemassa ja katteleen niitä mankan jälkiä ja todettiin, että boulderointi on kovien jätkien hommaa. Ja mehän ei olla mitään kovia jätkiä. Hyvää huttua se kuitenkin joka tapauksessa oli taas ja on vain todettava, että aina kannattaa lähteä. Goprokin oli mukana ja oli tarkoitus saada hyviä pätkiä ja sitten editoitua lajin syvintä olemusta näkyville, mutta yllättäen se patteripaska tallensi tasan yhden videoklipin, jonka pituus oli 00:00 Jippii. Tekis kyllä kovin mieli hankkia se HD Hero2 vai mikä nyt onkaan, mut ku on tyyris....

Kemikaaleja, kemikaaleja!

Tossa kantissa se "uusi linja" meni.

Sama ympättynä vanhaan kuvaan. Eli pääasiassa tossa kantin oikealla puolen. Tosta kuvasta saa vähän käsitystä siitä, miks vellihousuja meinas hetkittäin vähän hirvittää..

Keski-Suomen graniitti ei anna armoa...

Hunting the boulder

2012-04-30T22:37:01+03:00

Olin just lähdössä lenkille ja sitomassa lenkkarin nauhoja kun puhelin soi ja BigL ehdotti nopeaa auringonlaskuboulderointia lähialueella. Fuck the lenkkeily... Kävimme siellä viime kesänä tutustumassa ja painimmekin yhden pienen morkulan kimpussa. Näistä pimeistä perämestistä pitäisi huhujen mukaan löytyä ihan huomattavan paljon tiukempiakin vääntöjä.

Kuva osoittaa, että huhut eivät ole täysin tuulesta temmattuja... BigL bongas ton auton kyydistä ja huuto oli jotain, jonka ei uskoisi olevan homo sapiens -lajista lähtöisin oleva ääni.

Ja lajille tyypillinen istumalähtö. Mun mielestä toi on kyllä jotenkin koomista (mut mä en olekaan boulderoija). Jotenkin ei vaan mahdu mun kaaliin, että miks pitää lähteä persiiltään ku seisaaltaan ylettyy paljon mukavammin otteisiin...

Toi oli hämmästyttävä kitkakohta. Tossa ei ole mitään otetta, vaan koipi on tosiaan ihan suoralla kalliolla.

Ei me tuolla kovin helpolla päästy, kuten ehkä ilmeestä saattaa arvata. Tonne pitää päästä uudestaan. Kyl sit ku on 2 pädiä ja kivi on kuivaa ja kitka parempi ja teippiä mukana niin mä kyllä...

Kyllähän mäkin siellä ähräsin. Tosta muuvista mä oon jopa salaa vähän ylpeä...tai en ees salaa...

Varsinkin kun siitä oli vielä suunta ylöspäin.

Tosi boulderoijan tunnistaa siitä, että se pystyy poseeraamaan, vaikka ois vähän tiukempikin vääntö päällä.

Ja kun homma menee tiukemmaksi, rupee paidat väheneen...

Mies ja kivi. Hitsi, siinähän ois hyvä biisin nimi.

Tapanilan GP

2012-04-16T22:25:01+03:00

Kaikkihan me tiedetään, että Formula 1:ssa on sen verran downforcea, että ne vois ajaa ylösalasin katossa jos vauhtia on yli 100km/h. Saman verran tuntu eilen olevan downforcea omassa kropassa. Eli ei sit menny kovin hyvin. Eikä sit oikein huvittanutkaan. Onneks tänään oon ollu vähän kipeä, että todennäköisesti johtui siitä. Multahan löytyy aina pätevä syy siihen, miksen osaa kiivetä. M roikku ihan letkeesti eilen tyylilleen uskollisena. Pari hyvän näköistä liidiä ja yks päättäväinen projektiyrkkä. Ainoa positiivinen juttu mulle oli se, ettei tarttenu huilata ku kerran sillä punasella kattoon taipuvalla vitosella. Se meni kyllä ärsyttävän lähelle puhdasta, mutta sähläsin kädet vikaan klippiin väärin päin ja se siitä sitten. V***n urpo... Noh, jos kohta päästäs ulos. Bulgggitaulukonkin eka vertailupaino on noussut 200g.... Se on varmaan reisiin tullutta lihasmassaa....

Juokse poika, juokse.

2012-03-31T21:39:01+03:00

Ja poikahan on juossut. La, ma, ke ja la. 50min-1:05, eli voitaneen puhua tunnin lenkistä. En olis kyllä uskonu, jos mulle ois joku sanonu reilu viikko sitten, että jaksan juosta tunnin. Matkaa ei ole kyllä paljon tullut, koska olen onnistunut juoksemaan niin hitaasti, että olen jaksanut juosta tunnin. Eli niin hitaasti ku mahdollista. Tosin, tokalla lenkillä puolessa välissä lisäsin aavistuksen vauhtia, niin rupes kulkeen paremmin. Askel rullas enemmänkin, eikä ollu semmosta tökkimistä. Yks rakko vasta tullu, mutta Compeedilla, uusilla pohjallisilla ja uusilla sukilla ei enää ongelmia. En ois myöskään uskonut sanovani tätä koskaan, mutta: Täähän on kivaa! (tunnustan myös venytelleeni...). Eli olen pyörtänyt lähes kaikki liikunnalliset päätökseni.

The running man.

2012-03-25T15:46:01+03:00

Liekö johtunut siitä, että leikkasin hiuksetkin kesäaikaan ja luovuin siitä fucking hippie -lookista, vaiko jostakin muusta, niin tänään se sinivalkoinen 6b joutui nöyrtymään ja meni ilman huileja, jatkosta vetämisiä tms. M yritti sitä myös. No, ois se voinu paremminkin mennä. Sen sijaan se kattoon taipuvainen punainen oli taas herralle kovin nautinnollisen näköistä. Minullaki se meni jo yhdellä huililla, mutta kuten Apulantakin laulaa: Kivusta nautintoon on matkaa, pelottavan vähän, jos edes sitäkään. Aloitimme projektoimaan yhtä 6b:tä myös siinä kattoon taipuvassa seinässä toisella puolen. Päästiin sentään kruksiin asti. Mä en usko, että tulen koskaan pääsemään sen lipan yli. M voi siitä mennäkin. Ei se sinänsä mikään tekemätön paikka ole. Tarjouiduin varmistamaan erästä herrasmiestä ja siitä meni, vaikka oli PITKA TAUKO TAKANA ja just kiivenny treenimielessä toppaksilla 16 KERTAA YLÖS JA ALAS. Päheetä...
Lienee myöskin paikallaan mainita, että kävin eilen JUOKSEMASSA eka kertaa noin viiteentoista vuoteen. Juoksin 50min. niin hiljaa kuin pystyin. Meni yllättävän mukavasti. Lisäsin tuonne linkkilaatikkoon myös bulggitaulukon. Bulgit v****un nyt!

Kuvasta näkyy selkeä painonsäästö, joka auttoi sinivalkoisen reitin puhtaasti toppiin.

Juoksulenkin jälkeinen iltapala. Ettei mee heti liian hifistelyks touhu...

Tonttuilua.

2012-03-21T21:22:01+02:00

Inhimillisen käsityskyvyn hämärtävä, fyysiset ja psyykkiset rajat murtava, kaiken totuuden ja puhtauden alku: Tapanilan kiipeilykeskus, houkutti meitä poikkeuksellisen mukavasti sekä perjantaina, että sunnuntaina. Viimeaikaisella laatu korvaa määrän -kiipeilyllä tämä on poikkeuksellinen tapahtuma. Tosin, tälläkin kerralla kiipesimme vain laadukasta kiipeilyä...Joopajoo... Sunnuntai ei mennyt ihan niin mairittelevasti, mutta onneksi oli hyvä syy: Edellisenä iltana olleet kaverin tuparit, joista pääsin nukkumaan joskus kolmen aikoihin ja aamulla kympiltä Tapanilassa repimässä ovenkahvaa. Oletteko muuten huomanneet, että tämä blogi on huomattavasti armollisempi Kärpälle itselleen, kuin muille kanssakiipeilijöille? Ylläpidossa on puolensa... Sunnuntain positiivisin happeninki oli se, että se sinivalkoinen 6b meni ilman huileja, sääli vaan, että vedin kerran jatkosta ja jalka osui kerran vahingossa väärälle otteelle. Kyllä se vielä menee (jos eivät ehdi korjata sitä reittiä pois ennen sitä). Muuten saldona yksi nätti 5c+, joka on kyllä mulle huomattavasti hankalampi, kuin toi 6b. Se menee siinä b-hallissa sinne kattoon taipuvalla keskiseinällä ja siinä kun on sitä negaa, niin ei meinaa paukku riittää. Mut hei, eka reitti, jonka pääsin ylös sillä seinällä! M sen sijaan VETI sen useita kertoja varsin tyylikkäästi. Sopii sille kuin käpy korvaan. Tämä taas vahvisti tätä -eri reitit eri hahmoille helppoja -teesiäni. Toki, on niitäkin, joille kaikki on helppoja. Noi nyt ehkä mieleenpainuneimpina tapahtumina noista kahdesta surrealistisesta kiipeilypäivästä.
Ai niin, mulla on yks kaveri, joka tuntee lempinimen BigL. Joskus sekin kiipeili.

Kiva nimi sillä uudella reitillä, jota tahkottiin.

Can you smell the fear?

Kärppä-style: Ei tuu läheskään niin hiki, ku välillä huilaa.

Mut meni se ylös. Ei toi köysi tuolla muuten olis.

M-style: No, onhan toi nyt vähän letkeemmän näköstä...

Spider-Man -muuvi.

Mut kyllä belay-slave vielä tietää paikkansa ja viikkaa mun köyden. Kasvoja hämärretty edelleen yhteiskunnallisista syistä...
P.S. Huomatkaa käsien liike! Se viikkaa nopeesti.